Paluu arkeen

Hiljalleen palataan arkeen joka osalta elämää. Rassen koulu alkoi jo viimeviikolla, Empun eskari alkoi eilen ja minulla vuoden ensimmäiset koulupäivät torstaina ja perjantaina.
Pojilla on koulussaan ensiviikolla hiihtoviikko joka huipentuu hiihtoretkeen Köykärille, missä aikanaan on valtakunnallisiakin hiihtokisoja pidetty. Hienoa! Ainut ongelma oli että vain toisella pojalla on sukset, toiselle siis pitää hankkia, kuten myös uudet luistimet pieneksi käyneiden tilalle ja vielä nappulakengät samasta syystä, sillä sisäpelivuorot alkoivat eilen. Voi tätä lapsiperheen arkea kaikkine hankintoineen. Onneksi kahden pojan kanssa useat vermeet periytyvät joten aina ei tarvi olla kaikkea ostamassa. Työkaverilta onneksi löytyi suksipaketti Rasselle joten viimevuotinen saa luvan siirtyä heti Empulle ja Rassekin saa luvan välillä saada käytettyä. (ja siitähän huuto syntyi!!!)
Hassua että kaksi lasta voi olla niin erilaiset; toinen on aina tyytyväinen siihen mitä saa ja toisen pitäisi saada kaikki heti mulle tänne nyt eikä sekään riitä. Emppu tyytyy kohtaloonsa pikkuveljenä saaden pieneksi jääneet vaatteet, tunnollisesti siivoaa huoneensa ja tekee mielellään kotitöitä säästäen siten saamansa taskurahat. Osti omilla rahoilla kännykän kesällä!!
Rasse taas jaksaa moittia kuinka sukat on kapeat ja t-paidan hihat painaa (?!) kengät on huonot, huoneen siivoaminen on tylsää ja rankkaa jne jne. Kaikkea kivaa pitäisi kuitenkin kokoajan saada ja nimenomaan kaikkea pitäisi ostaa; se on niin hienoa että ostetaan jotain. Toisaalta Rasmus on tosi tunnollinen koulutehtävissä ja on hyvin sosiaalinen kaikkien kaveri koulussa. Oppi kirjaimet kolmivuotiaana ja lukemaan helposti, matikka on sikahauskaa ja helppoa. Koulun säännöt hän ottaa niinkin tunnollisesti että sai Vyöruusun siitä stressistä kun toiset eivät sääntöjä noudattaneet. Emppua taas ei koulu jaksa kiinnostaa. Oman nimen osaa kirjoittaa mutta muita kirjaimia ei jaksa kiinnostua opettelemaan

Its "nice" to have two growing son: this week we need to get iceskates for one to replace the too small ones, and skiing-set and footballshoes for the other for same reason. We are lucky to have two boys so we can use the too small ones for the other, but still there is lot to get. Next week is skiing week at school, which ends for a trip to a skiing center near by. Lots of fun!
Funny how boys can be so different though; Emil is satisfied in what he gets, no matter if things are used or comes from his brother. And he is so good doing things at home; he cleans and helps and so earns some pocketmoney. (he bought mobilephone with his own money last summer) Rasmus in other hand hates cleaning his room, and wants everything new. Nothing can be used or so. He also wants always the latest toys and stuff. Its just so fun to want everything!
In school Rasmus is good. He does his homework well. He learned alfabets at age of 3 and reading/writing has been easy. Math is his favourite. Emil does not like school-stuff at all. He know how to write his name but thats it. But, he still have time to learn.