vesijuoksemassa

Käytiin sunnuntaina siis Rassen kanssa uimahallissa. Hänellä oli Oscar ystävänsä mukana pulikoimassa. Pojilla oli niin hauskaa ja hyvin pärjäsivät ilman kokoaikaista valvontaa, että uskaltauduin isoon altaaseen Jennin ja Ullan kanssa vesijuoksemaan. Aivan upea laji! Ja mikä mukavinta, paikallinen uimahalli tarjoaa 10 vesijuoksuvyötä asiakkaiden käyttöön, joten lajia pääsee helposti kokeilemaan. Uiminen on ollut minulle aina yksi niistä ei rakkaimmista lajeista, sillä niska ja selkä kipeytyy siinä helposti (- joo, tiedän, on väärä tekniikka) mutta vesijuoksussa asento on suorempi joten niskakaan ei rasitu niin pahasti. Ja kuinka hauskaa se onkaan! Siellä vaan juostaan ja kaikki tuntuu yllättävän helpolle, mutta voi luoja kun nousee ylös altaasta; johan on jalat spagettia!!! Kannattaa kokeilla!!! Juoksin ensin puoli kilsaa juttukavereiden kanssa, ja poikien jäätelöllä käytön ja kaffikupposen jälkeen vielä toinen puoli kilsaa ihan keveästi.

Eilinen aamupäivä kului reumapolilla tulosten kuulemisen merkeissä. Positiivista on se, että korvien välissä ei ole vikaa, vaan kyllä ihan oikeasti mulla niveliä särkee. Kokeillaan taas vaihteeksi jotain lääkitystä ja ranteen kanglio lähtee nyt leikkuuseen kun kohta vuoden ollut jo ja vain kasvanut ja kovettunut. Siitä niskan kangliosta ei sen kummemmin vielä puhuttukaan...

On Sunday we went swimming with Rasmus. He was sick the last time we went there, so now it was his time to get there. He invited a friend to join so I had good time to learn more about water running, which is a new sport for me. It was a lot of fun, though it was good workout also. You wear this special belt that makes you be able to run in water and then you just keep running. Normal swimming makes my back and neck hurt, so this was better that way. But the workout was harder than in swimming. I ran for 1 km and it took about an hour.

Yesterday I went to see my doctor about the latest rheumatism -tests. Well, the good news is that there is nothing wrong "between the ears" and I´m not loosing my mind thinking I´m sick. There really is a reason my joints and muscles are killing me with pain. But we still have to learn more about my sickness, before the doctor can give it the right name.